Enkitoduaroto Induaat

‘Men conference’: Inaamakua olee tolmarei lenye

Ore olkuak lolee neitagol olmarei lenye metaa, arashu eitashal neeku tolut

Eigero Joy enole Kakenya

  1. Tenemeduaki olmarei lenye esupatisho; sidai teneinyototo olee ekenyu neton ometoduaaki inkera pooki esupatisho o eseriani enye aikilikwanishore too inkirrag’at enye. Meishiaa tedumunye neyok, neeku enkitok nawashoki esimu ajoki “supati duo taata ing’atura” naa olchoni obo eirrag’a. Teneitu ninye etumoki pooki olong’i kake tenebaya oloosi lenye naa sidai tenaa ninye oikilikwan enkitok eseriani oo inkera. Etejoki opa “ore ilootang’ara olchoni obo, eitu eng’ar inkirrag’at”.

Eishiakanore tenaa olee osioki aikilikwan enkitok eseriani eton etii endapash, jii enyor toi kuna tumain ‘habari’ enkakenya naitoyookini too inkutukie pokira aleeno eseriani osesen, ‘ee tonyuaaki pasinaai’, eitagol oleng ina enkitok tau, neinyototo aisosion pee meimutie olee lenye, naa meeta duo ajo pee eitu kisirakini shaai…

  1. Teneinyototo arukoo inkajijik aowokoo inchaini, eitu ewok enenkitok enye; esuujisho to olee teneinyototo alotoo aruk inkajijik awokoo olmajani, neraposho ometalaikinoyu atooko enenkaji enye.

Ejo opa Ilmaasae “meetae eseriani najur ene likae”. Eya ninye ninepu noo paashe, noo pakuo inono eton eitu eipang aaman inkionitie aalut, neeku totona metoong’a tapala “eruko epuli” nilo aisukudo too isunda ekulie kituaak, taanyu tenaa olalashe lino amuu kiimpot tenedumunye niwokiwoko shaai.

Eiba sii ilmarindon le enkitok ino tenemewoki shaai enkaji enye, ae miyiolo entoki naji enaiba oltau le enkitok, naa enaikash tenikiomonokini tiae aji te enkikombe ningarie enkitok ino amuu osotua, emuku enkarriyia nabore enyorra, olmosori le esikar entaisere inyi pokira.

3.Tenemeshilaa eramatare; Esuujisho to olee lemeramat intokitin opa naishoo Enkai negolie. Kuna intokitin naa eyieu neitonyoku ilewa aaramat too iltirenito lenye amuu puaan enye;

a). Tayiolo esidano enkitok ino oo intokiting naanare teneishop nigelaki openy, aitamok olkuaak liyieu openy to olkishopiei liatua oo olioring amuu, eeku olkuaak lenye. Tayiolo ajo ore ilduruki le enkitok pooki naa olee eitanapi too impukunot pooki naata enkitok, ore sii esidano olpukunei le enkitok te enkanyit tenaa sidai naa olee eishori inchuneti.

Sapuk oramatiei le enkitok e Maasae, menya, nemeishu kulo sirat too ilooyiolo.

  1. b) taramata ing’atura. Tonyuaa tooru inkera osina le pooki toki kake eisul engironishu osesen tenebo oo esumash, teniindim atooru nena pokira are naa iyaku olee lemenyamal olmarei laa tenejoki kulie lewa le esirit te baa “oyie empusu oleng”, neirukokini aajo… “ayia naa amuu kitoning’o”.
    Inchoo ake pee kijokini impuuuusu siyie olmodai tayiolo ajo kiporito titiyioi to olmarei…

c). Taramata inkishu o esiai nitii. Suujisho olee teneiguranie eneimu enkiteng, enoshi najo ilmeek, “usichezee shilingi chooni — ming’uranie empisai tembata eululu e aulo”.

Sidai Olee ogolie enetumie entoki naramatie olmarei lenye, jii nelo ometaa enkitok nekintadamu esiai, tenaa inkuk idung intoduaa enkitok ino tenebo olmarei ajo enkinyinyiret ino einositae amuu inyor esiai ino.

d). Taramata osesen lino makewon. Sidai olee onyor kewon, newuasare eng’olon enye neiba enchalan. Suujisho tenidol olee laa kerere ometaa enkitok naaraa meitukuoyu anaa enkiteng modooni; olee laa ekeruko ilashe, nengu inamuka ometaa eyiolo inkera enyenak. Olee lemeinyang’u aikata enkila arashu olkarasha ng’ejuk onare. Eishiaa olee naa ‘sumaat’ toltiren lenye amuu enyorru ing’atura enyenak aatadalare, eiteng’enaki sii inkera enyenak meibai ilduruk.

Enare olee oi’k ilala lenyenak, neshoroo inkera alo adung’oki inkiken oremit neeik ilala pooki tenebo. Olee lemenya isayieti torrok naidurukie osesen lenye, lemeng’u enkiyang’et enkutuk.

  1. Suuji teneton olee aitolitu, alang enaas enkias. Esuujisho to olee teneton aing’asia too indamunot nemeitudupaa intalat aasishore pee etum enkishon naitaraposh kewon oo olmarei te pooki toki.

Eyieu olee neeta indamunot naabaya naasuj induaat neitabaya neitodol olmarei to oltiren lenye ajo enyokita hoo teneitu etumisho.

  1. Teneikoshua. Esuujisho Olee osujare erokoshi enye makewon, oltung’ani laa ore tiaji naa ninye oyieu neitulusi te esaani olg’ali, neyieu neishori inkiri kumok aitalang inkera enyenak, neinosita ninye anaa kutwa te busher.

Suujisho to olee laa tenening enetii oloinosi le kulie ang’itie nedung entonai olmarei lenye pee elo asujare oladakite le pesho, nelo adaa meyiolo entoki nanoto inkera teilo kekun paa elotu alopaki inkera indung’ot oo isura oinosa te enkang elikae lee onyokita aitiship olmarei lenye.

  1. Teneisunkur. Esuujisho olee tenaa sung’uroi eisulaki to olmarei lenye.

Oltung’ani onyok aisudoo pooki toki neeta olom ong’u, lemeyieu neitool enkitok aishop likae okesena, meyieu ninye nedol enkitok eei’k ilala.

Inepu aa olee onapita enkaad e kura tenebo oo enkitambulisho enkitok jii paa elo aitodol kulie lewa ajoki aidimua nanu enkitok ai amuu nanu oota pooki toki enye
… oi Enkai ai, kanu toi etaa enkitok enkardasi enkitambulisho naisirokini eng’oti?
Olee laa tenewoshoki inkituaak enkitok enye empesi nelo aworu impesai pooki naata awotiki ainyal pee edoli ajo eitieu enkitok.

Olee laa eisudoo Title olchamba too ildukai loo iloreren nemeliki ninye olmarei enetii, ore olkekun ogilu Enkai embeneyio enye meyioloi nening’i eji einosa opa inkeenda eiking’a neeku olchamba emiri.

Tusuja Olmaa pee iyiolou kulie kumok…

Related posts

Kainyioo ejo Ilmaasae enkanyit?

JAPG

Kakua ng’uesi apa meer Ilmaasai, naa kainyoo?

JAPG

Enkomono enkitok olupi: Olkiyioi oishira, o enkisulata enye

JAPG

Leave a Comment