Enkitoduaroto Olkuak

Kakua ng’uesi apa meer Ilmaasai, naa kainyoo?

Ena naitulusu ajo kainyoo paa toluti Ilkununo, oIltorrobo

Eigero David ole Moonka

Ore to olkuaak oo olmabarishoi loo Ilmaasae, neetae ing’uesi irishat imiet naapaasha nemeer Ilmaasae metuata, te enkirukoto nchere, keeta suja oo ilkuru, toluti neeta ilminong’in torrok loo ing’ok, naa eitong’ojin enkishon o enkishui oltung’ani asujaki entirima.

Ore erishata naituruku naa, ing’uesi pooki naata olpukunei le tung’anak; olkanjaoi, enemereru, iltulali/iyekenyi, inaayookutukie, olkoroin.

Ore olkanjaoi tenkitanyanyukoto; naa eeta ilki too mputua pokira anaa enetiu enkitok, enkaina einosie endaa, ore emodung’ enye nenyanyukie onoltung’ani, eeta sii enkong’u nanyanyukie enoltungani to olg’orishoi loo ilpuluta.

Eeta sii olng’ur anaa oltung’ani. Tenelo nemueyu obo te eluaata, neipotuno aapuonu ailelej olenye omuei, neyiolokino biyotisho tiatua ingolikimot pooki, tenetumo iltomia anaa Ilmareita naa eng’asakino neeta olkuaak oretokino olkitubulunei loo inkera anaa olkuaak loo Ilmaasae.

Naadung’ieki irasheta

Meer sii ilmaasai ing’uesi naadung’ieki irasheta anaa oloikuma arashu olkarbobo.

Ejo olmaasani, “shomo enkishon oloikuma”, anaa emayian kiyiewuaki enkishon naado entirima. Eji oloikuma obik ilarin kumok te enkop alang’ ing’uesi pooki — ilarin iip uni, ometabaiki iip imiet nadooyo.

Ore olkarbobo naa yioloti te enkig’uana, anaa apa pee elimu te erishare ajo olouaru oinosa inkiyiotin esidai, aa ninye olaig’uanani loo ng’uesi, netumi erashe naji “siamo indaai amuu ine sidai inkera” eetae ilkiushin le enkig’uana oo nekiro.

Meeri sii ing’uesi pooki naaipoki; enaishir dama, entaboi, emotonyi oo inkiyiaa /enkukuma, Enaipoki, nemepejori  ilotorok.

Meeri ing’uesi pooki naata emurra tenebo oo imotonyik — enaipurr, Enaig’ui, enaisulisho o enaiser — anaa; esidai ollopir, oloitiko, okulie kumok.

Meeri eng’ues pooki entim (shang’ito) amuu torroboni (torrono-oibon) enkishon. Menya Ilmaasae inkiri oo ing’uesi pooki naajung’o kishu oo inaaramatitae too inkang’itie. Menya nemeer Ilmaasae kulie ng’uesi pooki naiduruk arashu shang’it amuu toluti.

 

Ore anaa opa pee eitaru ilmakuin olkesen netumi olkerreti naa menya Ilmaasae ing’uesi osero, kake enarata naleng entorrono mmee enkinosata, tenidumu enaret aar eng’ues metua naa kitol enkishon.

Teneeku inepua eng’ues neme shang’ito ninya inkiri nemeyie otara arashu teniinchop arupare emurra enye naa metii suja. Alotara otum bata.

Ore opa enkishon oo Iltung’anak oonya ing’uesi anaa Ilkununo oo Iltorrobo naa toluti oleng amuu meeta manyisho, meeta imasaa edupoto neeku mesinya kishon. Naa ina pee meisho Ilmaasae epetaa enepuyiapui olchoni le enkiteng amuu etolo kishon.

Etii ing’uesi naa teneeku itaara metua, naa iimpok pee kisinyayu enkishon neiting suja.

Eipoki olkarbobo anaa olaig’uanani, nidanyaki intulele naaudo aitisiny kewon anaa elaata engirro.

Eipoki oloikuma amuu, ninye oshi olopeny enkishon, ebikoo abaya ilkekuno le entirima.

Ore ing’uesi pooki naata empukunoto oltung’ani anaa iltulali, olkanjawoi, naa iimpok angeraki inkujit naanyori, teneeku itara metua amuu, toluti, nedua osarg’eta lenye.

Nena rishat oo ing’ok opa enyok Ilmaasae apaashare pee metol enkishon enye.

Ilkigerot lo Ilang’eni le Maa, David ole Moonka

Related posts

Tipat enkishon oloikuma toolmaasai, o tioreren

JAPG

Intoyie 471 naataa intomonok

JAPG

Enkishui entito/enkitok ormaa.

JAPG

Leave a Comment