Ilomon

Ilkiyio ootapeto isederi oo intoisho e Maa

Entukunyata oo ilkimojik naishooyie enkop nataaruaki te entakule

Eigero David ole Moonka

Ore pee elusoo enkishui e Mbatiany ajo tiir too inkumeishin oldoinyio loo Ilaiser, neeyag, nelo ayang’iyang’a sere Oloiboni kitok mekiserian; neshoroo eseriani oo emagilu enaibon olosho natorikie Olmaa te enkidong’ naishurie inkisulat too Iloreren oo Ilmang’ati.

Eshomo etadokutuo Ilashumba, neshololito ilpaashie loo inkang’itie Olmaa too inkutukie naapuru inkimaitie.

Etadoiyie alo Olodo le enkop apetaa olchoni loo inkishu olosho le Maasae neing’ua eworo sapuk tiatua enaibon kikwei sesekwan esekekwa natubulo ing’onyo oltau lo osotua le enjung’on enaibon eMaasae.

Neilep Enkai aworu iyiook esipata tenkaraki aa esungureishu oo layiok oong’ar kina, ootekeshate te enjung’o enaibon oo ingorn olosho le Maasae, neyopu ilasuria oibor inkai olosho airriki Olmaa.

Ore pee eponu ilashumba entaar olosho le Maa, neinepu meetae enaboishu enaibon; aa esakut oo ilapi eitalakuno ilayiook le Mbatiany aaworro ing’orn too inkaun oo intoton enkaji e Maasinta.

Nedumu Enkai eng’udi enye too inchot pokira aidapash iyiook anaa inkiyioitin enkurlee, autu osotua le enkaji e Maasainta leitu kimusu oo kinya kulo. Nekidumaki ate iremeta aitalakuno ilapi aibukoo isarg’eta lemeeta intiyiot too iloikop leitu etum suja, oo inkisujat too ilkishirat oo isarg’eta ootananga empasho.

Nedumunye Olonana alo aduaare enkitoria oo Inkeresa to olari le 1895, nelo atum shoruetisho nayewuo aaku entankol natooro Ilmaasae aisangulungul netumi olkishang’ual loo Iloshon oong’ar olaji to olpiron obo tiatua intasimi,  imashon oo enaibon napaasha erashe naitoiu anaa iloshon kumok ooworiworo atua.

Enyaaka sii Olalanana aipiru olkwenyi le enara to olarrabal lo Olalashe adumu Olamal loo Ilayiook te esakut nalo aishunyie Olalashe elukunya pee etumi enkibukooroto osarg’e otanang’akine empaakai Olekitamues too Iloitoai omeijulie enkare nasila aitaa osarg’e newoiki ilmotonyi liongata aadany inkonyek oo Ilayiook le Loita oibukoyie Olonana.

Enyaaka sii Olonana airukoki Iloibonok loo ilkokoyo metijing’a aibonisho te esakut tiatua inkishu emaa to osotua oitautuo Ilashumba. Neeku ewosh sii ninche Iloibonok loo Ilkokoyo enaibon enkidong tiatua enkop e Maa kake meputi, kiata nena talip oo iloibonok loo Ilkokoyo tiatua Ilmaasae oo taata, neitoki ilo sotua lo olbis lo Olonana aitudupaa osotua loo Ilashumba oo Ilmaasae aitaa nabo neeku ninye otii shumata enkitoria pooki naatae tiatua Ilmaasae, kake Ilmaasae lo olosho le Kenya.

Eyawua ina boita Olonana oo Ilashumba oitoreisho le eluboto oo Inkeresa enkowuarisho emirata enkop natijinga elejare oo imong’o te enkisima sapuk neitu aikata etumi esipata tiatua nena toton pooki naatulusoitie oo kinya kulo. Nesipayu taa ajo,”eyopu olasurai oibor sayiet eng’udi eramatare Olosho le Maasae”.

Ore pee elotu Olonana aaku eishori olmushaara te serkali oo inkeresa, neitasapuki enkitoria enye metaa ninye oota ewolata to olosho loo Ilmaasae le Entorror, Ilaikipia, Ng’atet, Olorukoti oo Kinapop – (olkina le enkop).

Neitoki adumu emilitari oo Inkeresa natoriko aarip Olalashe oiboni oji Parit otejo pee elo alang Olosho le Tanganyika te enkesha enaibon oo Inkaun oo intoton aitoiu Ilkisongo pee ekeshare Ilalashara opa ootung’ayie menye teilo Osho.

Ore lelo ayiook le Mbatiany oibonok le kisongo naa Mbeeyia oo Shinini —  ninche aitoiu intoton o inkaun o inkishu e Kisongo to osotua obo te enkop naitore Ildashi to olosho taata oji Tanzania.

Ore pee eigeri impala naidurrieki Ilmaasae pooki te eyashata e Moikuapi, neirukokinoi too isirat lo Olonana pee eshetakini Ilmasae Isukuulini naiteng’enuore, neboluni Ilbaribarani oitushulu enkop oo Ilmaasae neitodorropu ilotot, neitakini Ilmaasae eng’eno nang’amunyie enkitoria too inkaik oo Ilashumba, netiu anaa olosek opake oidipa Ilang’eni le enkironya oo Inkeresa pee eitorogony Olmaa amuu metii hoo nabo nataase.

Enotoki olashumbai obo oji Alexander Morrison oyewuo aaku olong’ututi lo Olosho le Maa anaa enajo Ilang’eni, “Mewoki oinoti inkipa olotisinyunye ake otii.” Amuu etijing’a atua ilkiushin angor ewolata oo Ilmaasae kake eitu eishori esipata. Ore teilo ari osuju nelotu Olonana alusoo to olkekun le Naapishana (March 7, 1911), eitu etukuny impala naibelekeny enopa kirukoto edukuya.

Nepuonu ilkunchai, ilaramatak oo ilairemok loo Ilashumba aajo eishooki Ilmaasae enkop sapuk naa eyieu neitauni ilmaasae pooki too Ilaikipia te entorrorr aayau ng’atet oo Olpurkel le Kinakop (Kinangóp).

Enotito Ilmaasae olosilisili sapuk eetuoki aamitiki eshula tiatua inaidurra; intaleng’o oo imashon anaa olosho obo neiteruni aitalak ilmaasae kodi anaa elukunya enkaji, ore tenkaraki ilo arabal torrono, neeku teneisimari inkera naapiki isukuulini aiteng’en naa iltalunot arashu inkera oo Ilkokoyo eishooyo Ilmaasae meshomo aaku eji inormaasae, amuu eiro opake pooki enkutuk nabo.

Ore pee esipayu keeya Olonana, nesar Inkeresa aaput olayioni lenye oji Seki, kiti loo larin tomon oo kuni pee eya erishata emenye. Neisarisari aimie inkitanapat ng’ejuko naatejoki enkirukoto ng’ejuk oo Ilmaasae pee eng’ututunye aipang te entorror. Naa teneitu eiruk, neidurrieki te eng’olon.

Neitutumi intukunyat oo ilkimijik too ilaig’uanak le Purko, Ilaikipia oo Ilwuasinkishu. Netukunyi impala ng’ejuko naa Seki olayioni lo Olonana otaa Oloiboni kitok otuputo Ilashumba, eitu elusoo ilkekuno oota esiana neyanyare ilashumba tenkaraki eetuo ilaig’uanak aaku eitu eirukoreki lelo kigerot.

Kulo opa ilaig’uanak ootutukunya nena kitanapat olningo oishoorieki enkop oo Ilmaasae te elejere sapuk oo enkisima nayewuo aaku rrindikishu, naa kiela natooruo iyiook enkop, newor intashat oo iloshon anaa ilkimojik le endap enkaina.

Etutukunya Seki Olayioni otuputoki lo Olonana neji Olaiguanani kitok.

Entukunyata ole Gilisho loo Ilmolelian; enkopiro kitok oloiboni Seki loo Ilkitoip — Ilmirisho loo Ilpurko.

Entukunyata e Ng’aroyia; olaitasheikinoni le Seki too ilgilat lemetii naa ole Aiser to olgilata.

Entukunyata ole Geli; olaig’uanani kitok loo llmokesen too Purko loo Ilkitoip — Ilmirisho

Entukunyata ole Turere; enkopiro kitok oo Ilmokesen too Ilmaasae le Purko.

Entukunyata olkimojino lole Malit; Ilmasikonde lo olgilata loo Ilukumae.

Entukunyanta olkimojino lole Matipe; loo Ilmasikonde loo Ilukumae le enjung’on oo Ilaiser to olosho loo ilpurko

Entukunyata olkimojino lole Nakola; olaig’uanani loo Iltaarasero to olosho loo Ilpurko.

Entukunyata ole Naigisa; olaig’uanani le Aiser too Ilpurko.

Entukunyata e Marmaroi; olakuyia le Seki olayioni lo Olonana.

Entukunyata e Sabuni; olminisitai kitok lo Olonana te Kinapop — Olkina le Enkop.

Entukunyata e Agali; olakuyia le Seki oitujung Iloitai.

Entukunyata Ole Tanyai; olaig’uanani loo Iltaarasero loo Ilaimer too Ilpurko.

Etutukunya pooki te enkurukoto nabo to olkekun le ong’uan to olapa loo Inkokua lo Olari le iip-tomon-ooudo oo tomon-oobo (April 4, 1911), olapa obo anaa pee elusoo Olonana.

Enyaakaki aayau Ilaing’uanak oolakwa meetu aatukuny to Olomuruti.

Entukunyata Ole Masikonde; olaig’uanani kitok le Aiser loo Ilwuasinkishu oipoto Ilpurko meishakenoki enkishooroto enkop.

Entukunyata ole Partiet; olarikoni kitok loo Ilaikipia too Ilpurko lo olporror loo Ilaimer — Ilmirisho. Oo kulie kumok ooshomoki aaipot teilo apa to olkekun le tomon oo imiet oo tomon ooudo (April 15+19, 1911).

Related posts

Etorikoyie olkitok lolpilisi embungaroto osotua too larewak le bodaboda

JAPG

Orkiyioi le silanke e keeya te Kiserian

JAPG

Emirare oomasaa torok te Narok

JAPG

Leave a Comment